Epilogi
Kuva: Pekka Pohjanvalta, 1967. Tämä blogi kertoo varhaisiin muistikuviin perustuvasta taidetyöstä ja siihen liittyvästä nostalgian tutkimisesta. Nostalgia, toisin kuin melankolia tai masennus, on katkeransuloista; bitter sweet. Nostalgiassa on kaihoa ja kepeyttä ja se auttaa kestämään menneisyyteen liittyvää surua ja yksinäisyyttä. Nostalgia kannattelee nykyhetkessä. Tiedän, että nyt tapahtuvat asiat saavat nostalgian ansiosta kaihoa, suloa ja kepeyttä ja tulevat kantamaan minua tulevina vaikeina hetkinä. Taiteeseeni tulee syvyyttä ja tekemiseeni varmuutta, kun ymmärrän tapahtumien kulkua. Tämä blogi päättyy kuvaan, jossa olen seitsenvuotiaana Raumanmeren saaressa. Kiikaroimalla tarkkailen uteliaasti luontoa ja elämää. Tuossa tytössä on jo parhaat puoleni: pienistä, tarkoista havainnoista haltioituminen, herkkyys, innostus ja intohimo. Ne ovat tärkeitä elementtejä minussa taiteilijana ja ihmisenä.
